Luku-urakan päätteeksi

Luettuani Miina Supisen Apatosauruksen maa novellikokoelman huomasin, että kokoelma oli hyvä ja novellit olivat mukavaa luettavaa. Kuten viime kirjoituksessani kerroin, että novellit olivat sekavia ja toivoin tulevien novellien olevan selvempiä ja hauskempia. Niin ne myös olivat.

Novellit olivat kiinnostavia ja niissä oli hauskoja käännekohtia, eikä lukeminen ollut tylsää. Teoksen novellit käsittelivät eri asioita ja pohjautuivat eri miljöihin. En kokenut mitään novelleista kaikista kiinnostavammaksi, mutta monet loppupään novellit olivat parempia, kuin alussa.

Pidin kokelmasta paljon ja suosittelen muitakin lukemaan sen!

Lukemisen alkupuolella

Aloitin lukemaan Miina Supisen novellikokoelmaa Apatosauruksen maa. Kirjan takakannen mukaan se on "Absurdi lyhytproosakokoelma ylittää naurattamisen rajat terävillä huomioillaan ja inhimillisellä lämmöllään." Odotan kirjalta sitä, että se olisi hauska ja mukavaa luettavaa.

Teos käsittelee erilaisia novelleja, joiden tapahtumat sijoittuvat eri paikkoihin, eivätkä liity toisiinsa. Kokoelman ensimmäinen novelli kertoo nuoresta naisesta, joka etsii töitä ja saa jatkuvia työtarjouksia "jättiläismuurahaiselta" näyttävältä mieheltä, mutta ei ota niitä vastaa. Hän kävi työhaastatteluissa ilman menestystä. Lopulta nainen luovuttaa ja lähtee kotiin.

Muutaman novellin jälkeen teos vaikuttaa kiinnostavalta. Novellit ovat melko avonaisia ja niistä voisi saada lisää tietoa tulkitsemalla tarkemmin. Tuntuu kuin ensimmäiset novellit olisivat loppuneet täysin kesken. Toivottavasti tulevat novellit ovat vielä kiinnostavempia ja selvempiä. Uskon, että novellikokoelma ei tuota pettymystä.